Tuuletusaukko

Niin jäi tämäkin ilo sitten lyhytaikaiseksi

Tiedoksenne vaan, että olen kerännyt kesän mittaan kesinyttä ihoani jugurttipurkkiin ja sitä on kohta kokonainen purkillinen. Innokkaita ostajia?

Tätä mä oon aina halunnu!

Olutta löytyy jääkaapista, Jalluja en omista, saunaan ei saa mennä kello kymmenen jälkeen.
Mitäs vielä?
Ai niin Turo on Tiinan veli eli vapaasti käytettävissä.

Jotta saisimme teksteihin jotain järkeä/järjettömyyttä, olen raskain sydämin päättänyt antaa lukijoilleni vapaat kädet, ainakin melkein vapaat kädet.

How it works - Kuinka se toimii?
+Etsi valikosta henkilökunta linkki, jos tähän kykenet olet arvollinen saamaan oikeuden kirjuutteluun.
+Tee postaus, eli oma juttusi.
+Kaikille avoin, ottaen huomioon tietenkin ekan kohdan.

Eli tästä tulee, hmm… Mielenkiintoista.
Tunnus= turo@tiina
Salasana=julkinen

ILTASANOMAT KERTOVAT:

23-vuotias nainen koki viime keskiviikkona melkoisen yllätyksen, kun hänen vatsakipujensa syyksi paljastui alkamassa oleva synnytys.

Nainen ei tiennyt olevansa raskaana, ja lääkärikin epäili hänen kärsivän virtsatietulehduksesta.

Kokkolassa sattuneesta tapauksesta kertoi ensimmäisenä Turun Sanomat.

23-vuotias nainen oli hakeutunut lääkäriin vatsakipujen vuoksi. Diagnoosiksi tuli virtsatietulehdus, ja nainen lähetettiin apteekin kautta kotiin.

Muutamaa tuntia myöhemmin naisen kivut olivat yltyneet niin koviksi, että hänen piti palata sairaalaan ambulanssikyydillä.

Tällöin kipujen syyksi epäiltiin virtsakiviä, kunnes paljastui, että nainen synnyttää.

- Synnytyksen huomaamisesta lapsen tuloon kului vajaa puoli tuntia, kertoi nainen Turun Sanomien toimittajalle.

Synnytys sujui hyvin, eikä komplikaatioita tullut.

Nainen kertoi käyttäneensä ehkäisypillereitä koko raskausajan normaalisti, eivätkä hänen kuukautisensa jääneet pois.

Painonnousun hän arveli johtuneen normaalista lihomisesta, eikä hän kärsinyt raskausaikanaan lainkaan pahoinvoinnista.

Naisen lisäksi edes hänen avopuolisonsa ei epäillyt tämän olevan raskaana.

Meillä päin kulki aikoineen huhu, että tällainen olisi tapahtunut yhdelle naiselle mutta kyllä täytyi olla aika umpinainen nainen, jos ei raskauttaan huomannut, joten se noteerattiin vain urbaaniksi legendaksi.
Jotenkin vain täytyy ihmetellä, että kuinka sitä nyt ei syntyvää vauvaa huomaa, vasta kuin h-hetkellä?
Ehkä aviomies oli niin tossun alla, että ei uskaltanut kysyä naiseltaan, että onko hän raskaana.
Ehkä hän pelkäsi, että turpiin tulee jos avosiippa onkin vain lihonnut (MUODOTTOMAKSI PULLAKSI, JOLLA ON KEILAPALLON KOKOINEN KUMPU MAHASSAAN, HEI HALOO)…

Mitä jos sitten joskus naiselta kysytään, oliko lapsi toivottu?
Mitä tähän nyt sitten sanomaan?
-Mitä onko minulla lapsi? En minä ole huomannut?
-Hei Tero! Onko meille syntynyt lapsi?
-Tero: ööö, emmää tiärä, miltä ne näyttää?

Niin, olenko hidas?
Minulta meni melkein kaksi minuuttia tämän ratkaisuun. Kuinka voin tuhlata kaksi minuuttia tällaiseen?

Kuinka paljon lista oikestaan vaikuttaa blogin elämänkaareen?
Ajattelin eilen, että jos ei tänään ole tullut uusia tilaajia niin sitten en ainakaan kirjoita enään.

Onko blogini vain julkisuudenhakua ja kilpailuhenkeä?
Voiko blogin elämä olla kiinni siitä lukeeko sitä kukaan?
Kuinka kauan ihminen jaksaa huutaa pelkille puille ja toivoa, että joskus vielä sieltä joku vastaa?
Loppuuko päivittäminen siihen, että lukijakunta hiipuu?
Loppuuko lukijakunta siihen, että päivittäminen hiipuu?
Voiko kahdesta lauseesta tulla eri mittaisia, jos niissä on yhtä monta merkkiä?
Kuinka lopettaa, jos ei ole mitään sanottavaa?
Miksi espanjan kielessä kysymysmerkki tulee myös väärinpäin?
Miksi puhua seksistä, jos sitä kuitenkin saa?
Hei mikäs täällä luuraa?

Sanomat hakivat uutta ja tuoretta miesnäkökulmaa blogeihin, kannatan.
Miehet ovat kokeneet sortoa jo vuodesta 1867 ja hieman sitäkin ennen. Kuitenkin vasta näinä nykypäivinä naiset ovat ottaneet vallan - luultavasti sodan jälkeen tämä valitettavuus pääsi valloilleen. Naiset oppivat pärjäämään ilman miehiä ja huomasivat, että naapurin Riitta on aivan yhtä hyvä kuin oma mies - piereskeleekin vähemmän (saman on todennut mm. Heli ex-Koivula-nykyinen-Grun-mikä-lie).
Joten päädyimme siihen, että miehestä tehtiin huopatossusankari, joka lepäsi vain kauniisti vaimon ison kengän alla.
Miehet kehittyivät, kuitenkin naisen alaisuudessa.
Miehille tuli ongelmia, miehet menettivät valtaansa.

Nykyään naiset alistavat miehiä mitä kavalammilla tavoilla, heillähän on rinnat ja alapäähän ei pääse jos ei ole kunnolla, luolamiehillä oli sentään asennetta.
Miesten morkaamisryhmiäkin on jo valitettavasti jokaisessa korttelissa, parvekkeilta huudellaan hävyttömyyksiä omasta miehestä ja vertaillaan neulontaryhmissä, että kenen ukko on se pahin.
Peliäkään ei saa katsoa rauhassa, vaan nykyaikaiset kiroukset - saippuaoopperat vievät ohjelma-aikaa miehiltä. Ja hyi siihen me emme suinkaan halua alistua.
Taidanpa perustaa sellaisen miehet valtaan ryhmittymän ja näyttää naiselleni mistä puusta minä olen veistetty.
Samaan hengenvetoon pyydän anteeksi vaimoltani ja äidiltäni karskia kielen käyttöäni.
Ai niin he eivät tiedä kuka olen, eli tuuletus jatkuu…

Ei vaan en minä naisia niin paljoa vihaa, että alkaisin heitä vastaan kapinoimaan.
Nainen on hyvä, hänhän on miehestä tehty. Hän on vain huonosti koulutettu…

Ja kun vauhtiin päästiin niin arkistoistani löytyisi vielä Ravintola Ristoa…